Sivut

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

CLXXVIII

aamuja räntäsateessa, bussin ikkunassa
kaikilla on kiire
sateenvarjo jäi sun luo
aloitan lauseeni liian usein kielloilla
en aina jaksa uskoa --

jos ei ole absoluuttista tyhmyyttä
voiko olla absoluuttista rakkautta?

4 kommenttia:

Carrie kirjoitti...

Itsellä tulee loppuriveistä hirveä halu tietää, miten tyhmyys ja rakkaus kietoutuvat toisiinsa vai kietoutuvatko mitenkään. Haluaisin lukea siitä erillisen runon! Tykkään myös tästä teoksesta valtavasti, etenemisvauhti on mukava ja ajatuksia herättävä kuten sisältökin. Arki vaikuttaa omalla tavallaan kovin kauniilta tässä.

Ester X kirjoitti...

Kiitos ihanasta kommentista Carrie! <3

Mrs Magician kirjoitti...

Hienosti jotenkin runo syvenee merkityksessään joka rivillä, varsinkin neljänneltä riviltä, josta pidin eniten, kun se on niin osuva. Loppu on kiehtova ja haastaa ajattelemaan. Tosi hieno! :) Sulla on taito kirjoittaa osuvasti ja niin, että se saa ajatukset liikkeelle.

Ester X kirjoitti...

Lämmin kiitos Mrs Magician, kommenttisi todella piristi! <3