Sivut

torstai 2. maaliskuuta 2017

CCXLII

Sinussa on vahattu taivas
puremia pakkasesta
sulaveden purot ja aamuauringon säteet

tuoksu kuin koti ja silmät
heijastavat kaikki tärkeät vastaukset
joita minä kysyn uudelleen ja uudelleen
melkein hengittämättä

4 kommenttia:

koboltti.1 kirjoitti...

Sait pysähtymään ja lukemaan uudelleen runosi.
Kosketti syvältä.

KIITOS.

Ester X kirjoitti...

Pysähtyminen on arjessa joskus niin vaikeaa, että sitten sitä tarvitaan runoissa.
Kiitos jälleen kommentista koboltti!

Leia kirjoitti...

Alanpa seurailemaan tekstejäsi, ihana tämä! (:

Ester X kirjoitti...

Ihanaa, kiitos kommentista Leia, ja tervetuloa mukaan! :)