Syksy

Aamuisin alkaa olla pimeää
mun alaselässä ihoa joka ei
herää ilman kosketusta

CCXXVII

Tyhjiä iltoja tarvitaan
siksi että saisimme olla
juuri niin
juurineen
r i k k i

että totuus
ja toivo nostaisivat
sen mikä ei illalla vielä huomiseen uskonut

Carmina tibi III

I
tule
ole
rakasta

II
sulla oli kylmät varpaat
etkä millään olisi malttanut irrottaa huuliasi
mulla vähemmän iltoja itkettävänä,
sisältä jäätävää ikävää

III
Et tiedä
miten paljon olet rikkonut

CCXXVI

Asun siellä missä talvi ei tule, missä ruuhkabusseihin tottuu koska on pakko,
missä kukaan ei naura tai naurata (paitsi kännissä vahingossa)

Asun siellä missä televisiomainokset on vääriä
ja ovet on lukittava yöksi eikä kukaan
soita ovikelloa ja lainaa puolta desiä sokeria

Kun on saanut ikävöitäväkseen II

kun on saanut ikävöitäväkseen
kodin ja kaiken valossa paljaan
ihmiset joiden kanssa on hyvä
tietää enää
että vielä minä palaan

Kun on saanut ikävöitäväkseen I

kun on saanut ikävöitäväkseen
kaiken kauniin ja rakkaan
muistaa enää
miten iholleni eivät muut hengitä
niin kuin sinä