CCLXIV

jos voit sanoa
jotain ilahduttavaa
sano

eikä monellakaan asialla
joita nyt murehdit
ole suurta merkitystä
viiden vuoden kuluttua

CCLXIII

Tarvitaan:

viestimaratoneja WhatsAppissa, naurua, flunssaton elämä, muistoja, välillä kivi kengässä, hymyilevä vastaantulija, ”kiitos” kadulla, kaikki se toivo, tulevaisuus

miten keväisin koko maailma
on äkkiä auki
vaikka samalla sitä haluaisi ryömiä peiton alle
maaliskuuksihuhtikuuksi, ja toukokuussa herätä

ja katse, joka pitää juurettomuuden kauempana,
siinä on koti.