CCXLII

Sinussa on vahattu taivas
puremia pakkasesta
sulaveden purot ja aamuauringon säteet

tuoksu kuin koti ja silmät
heijastavat kaikki tärkeät vastaukset
joita minä kysyn uudelleen ja uudelleen
melkein hengittämättä

Vaarallista

sinä
kun katsot noin
ja minä
kahden viinilasillisen jälkeen

CCXII

onko ikävällä maksimiarvo,
meidän funktiolla huippupiste
yhteys

sydämestä sydämeen

CXVII

avaat sälekaihtimet
väität että maailma odottaa eikä
meillä ole kiire
ollaan vaan tässä

CXC

yhtenä aamuna
kaikki on kaunista ja kirkasta
sumussa näen selvästi
miten tästä on äkkiä tullut koti

CLXIII

Tänään olen valmis,
olen valmis maailmalle
nyt
kun
kesäsade on enää pisaran verran
kaipausta
ja loput
toivoa

Tänään astun maailman autoon
ja sinä
voit
jatkaa
omaa tietäsi

Maailma, minä olen valmis!

Arkistojen kätköistä: 2

Vähän naurattaisi
pelkästään siksi
miten katseesi
kulkee
ja vappu kuplii
minussa

CXLIV

avasin silmät
ehkä ensimmäistä kertaa
neljään ja puoleen
kuukauteen
ja muistin

miltä tuoksuu
toukokuu

CXXXV

Joogatreeneissä käsketään
hengittämään ulos selän kautta

minun selkäni
huutaa iltaisin
parivuoteessa vasemmalla puolella
et kai nukahtanut vielä

Koko totuus

minun totuuteni
on kokonainen
vasta sinun lähelläsi

CXXI

näet vain sen mitä haluat
otat aina juuri sen mitä tarvitset

etkä tyydy puolikkaisiin

jos et
ota minua
tällaisena
en voi sille mitään

CXIX

sä olet todellinen
niin elävä ja kuuma ja iholla

mä käperryn tiiviimmin sua vasten

ja meidän raja on siinä
mun farkkujen vyötärössä
jonka jättämissä jäljissä sä kuljetat sormiasi

mä olen jäätä ja särkyvää ja haurasta

ohjeessa sanotaan: sulata hitaasti

CXVI

Katso tarkkaan kulta,
mitä tähdet kertovat:

meille
ei kirjoiteta
huutomerkkejä
tai pisteitä

on vain pilkkuja
ja uusi kappale toisensa perään

CXV

tänään makasin sängyssä puoleen päivään
puristin sulta tuoksuvaa tyynyä
ja kielsin kyyneleitä tulemasta

pakotin itseni uskomaan
että meille on kirjoitettu
onnellinen loppu

XC

Pyöräillessä näkee juuri oikeasta kulmasta
ne vesilammikkoihin tipahtelevat vesipisarat
jotka katulamppujen valossa
näyttäytyvät kauniina hetkenä.

(2010)                    

LXXXIX

Eniten nauttisin silti siitä
että saisin aamuisin herätä
vierestäsi
kun valon säteet eivät ylitä
huoneen haurasta hämärää
ja meillä on aikaa vielä
vielä
vielä
tämä kosketus.