Asioita, joilla on väliä

helmikuussa voi koskea kevättä
valo
hengittäminen
sulavasti narskahtava lumi kengän alla
pieni juttutuokio naapurin kanssa
aika, joka kuluu kysymättä:

kukaan ei haluaisi olla se joka jää jäljelle

CCLXXIV

kaikkeen uskot, kaikkea toivot,

voi rakas kun antaisit välillä vaan olla
elämä seuraa kyllä

Asioita, jotka tekevät hetkittäin erittäin onnelliseksi

- puhtaiden lakanoiden tuoksu
- kotioven sulkeminen selän takana työpäivän jälkeen
- viesti ystävältä
- ilma sateen jälkeen
- normaalista poikkeava kävelyreitti tutussa ympäristössä

CCLVIII

Ei:
- ole liian myöhäistä
- yksi ihminen voi kannatella koko maailmaa
- kannata katua, varsinkaan hymyjä
- ole väärin sanoa totuus
- mikään muutu vain toivomalla

CCLII

millä tavalla on lohdullista
taantua lattianrajaan, syödä astiakaappia vasten ja maata ikkunalaudan alapuolella
tuijottamassa sadetta
- itsesikö luulet löytäväsi?

Kevät III

Eikä sitten enää tarvita
ketään toista
kun muistaa miltä tuoksuu toukokuu,
miten hiljaisuus väreilee puissa ja
hiuksia pyörtävä ahava aavistaa jo kesää
varjossa nurmella aamukastetta

mutta sisällä hehku,
onni omassa hymyssä

CCXLVI

silitä hartioilta pois
kaikki nämä pitkät päivät
ja ota mukaasi kaikki tämä rakkaus
jonka vahvin saa kantaa

CCXLIII

On jo maaliskuu
makuuhuoneen varjot lankeavat oudosti
pidän itse itseäni kädestä
illoissa kesän valo

Ehkä tänä keväänä jään henkiin

CCXXV

lempisanoja:
- lähellä
- koti
- halaus
- nauru
- lämpö
ja sitten sinun nimesi kolmeen kertaan kuiskattuna
kun pimeässä yössä
ei enää kuin
me

CCXXIII

toisina päivinä ilmassa on enemmän
sitä kaikkea mitä en vieläkään saa kerrotuksi,
mielessä pyörivät jonkun katseet ja aiotut lauseet
mietin, millaista elämää eletään vastapäisessä kerrostalossa,
sen kolmanneksi ylimmän ikkunan takana, asunnossa jossa palaa ystävällinen valo,
mutta ei koskaan näy yhtään liikkuvaa varjoa

sitten on iltoja, jotka tuovat muistoista mieleen
kaiken ja ei mitään
eikä siitä mistään yksikään häiritse,
koska on vielä ihmisiä joiden jälkeen hymyilyttää

Inhimillisyyteni II

on myös asioita
jotka eivät ole
minun syyni

CCXVIII

Mikään ei tunnu miltään,
ei läpäise tätä selviytyjän kuorta
paitsi kaunis ilta-aurinko, joka valuttaa ne kolme kyyneltä
joita sinä enää et

Mitä jäljelle jää

Ne aamuyöt
jolloin maailma on minua vahvempi
mutta sinä siinä välissä
ettei suojamuureja tarvita

Ne yöt kun
valvotaan niin ettei edes väsytä
ja suudellaan niin ettei
mitään epäselvää
jää

CCXIV

Loman jälkeen
huoneissa kumisee tyhjyys
ja seinissä valkeus
näillä muistoilla elän seuraavat sata vuotta

millä minä yleensä elän:

-  teellä, suklaalla ja suudelmilla

- sinun mitäkuuluu:llasi

- aamuauringon säveltämällä lenkkipolulla

- harvinaisilla maratonpuheluilla joiden jälkeen arkeen paluu kestää tunnin tai kaksi

-  musteenjäljellä päiväkirjassa

- huokauksilla, kuiskauksilla ja hiljaisuuksilla joita sinä et edes huomaa

-  ja ihollasi, sitä minä hengitän

niillä minä elän, ja näillä muistoilla, elän vaikka seuraavat sata vuotta.

Sokeita pisteitä

on kaksi asiaa
joita emme osaa nähdä

oma tyhmyytemme
ja toisen rakkaus

*

aikamatkaan riittää joskus
huulesi
huulillani,
pisara eilisyyttä ja hengityksen täydeltä
huomisen unohdusta

*

rakasta
rakasta aina enemmän
mitä kauemmas tiemme kulkevat

sillä niin minä palaan taas takaisin

Kaksien villasukkien aamuna

oppisinpa piirtämään rajat
vahvoiksi
itseni ja maailman väliin
että maailma muistaisi pysyä etäällä

CLXXXIV

2
vaikka kaiken muun unohtaisin,
en sitä
miten kosketus tekee sanattomastakin täyden

kuusen kynttilöiden kajossa
käsi kädessä

CLXXXI

ostin joulukortin jossa sanotaan, että kaikkien aikojen toivotuin lahja on rakkaus
puhumme samoilla sanoilla
eri asioista

aurinko häikäisi tänään kuin kevättaivaalta
eiköhän tämä tästä

CLXXX

vaikka murehtisit
koko maailman murheet,
ne eivät silti vähene

älä huolehdi, rakas.

CLXXIX

inspiraationvärinen taivas
bussit on puolityhjinä jopa siedettäviä
                 ja silloin on aina aikaa ajatella
miten onnellinen
voi pieni ihminen välillä olla!