Eikä sitten enää tarvita ketään toista kun muistaa miltä tuoksuu toukokuu, miten hiljaisuus väreilee puissa ja hiuksia pyörtävä ahava aavistaa jo kesää varjossa nurmella aamukastetta
mutta sisällä hehku, onni omassa hymyssä
Lähetä kommentti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti