Kun on saanut ikävöitäväkseen I

kun on saanut ikävöitäväkseen
kaiken kauniin ja rakkaan
muistaa enää
miten iholleni eivät muut hengitä
niin kuin sinä

CCXXV

lempisanoja:
- lähellä
- koti
- halaus
- nauru
- lämpö
ja sitten sinun nimesi kolmeen kertaan kuiskattuna
kun pimeässä yössä
ei enää kuin
me

CCXXIV

sinä, ohimennen olkapäätä vasten,
tahallaan ja tarkoituksella

minä,
täällä ja tässä

CCXXIII

toisina päivinä ilmassa on enemmän
sitä kaikkea mitä en vieläkään saa kerrotuksi,
mielessä pyörivät jonkun katseet ja aiotut lauseet
mietin, millaista elämää eletään vastapäisessä kerrostalossa,
sen kolmanneksi ylimmän ikkunan takana, asunnossa jossa palaa ystävällinen valo,
mutta ei koskaan näy yhtään liikkuvaa varjoa

sitten on iltoja, jotka tuovat muistoista mieleen
kaiken ja ei mitään
eikä siitä mistään yksikään häiritse,
koska on vielä ihmisiä joiden jälkeen hymyilyttää

CCXXII

elokuun iltoina keitän kupin teetä,
muistoilla maustettua
ja luen peiton alla runoja,
ajattelen sinua

ja miten vapaus kutiseekaan jalkopäässä
kun ymmärrän
että joku toinen kirjoitti jo minusta,
kirjoitti valon vesipisarat ja
ikävän

että eilinen vieressä ei tekisi enää kipeää

CCXXI

Tälle rannalle
ovat astuneet monet askeleet,
hiipineet hiljaa viereen,
häipyneet melkein huomaamatta

ja sitten sinä
joka määrätietoisesti kävelit
läpi jokaisen varjoisankin poukaman,
aamuöisin suutelit kasvoiltani ikävän --

ja minä,
minä todellakin huomasin
miten jätit jälkeesi
rikki raavitun rakkauden

Inhimillisyyteni II

on myös asioita
jotka eivät ole
minun syyni

CCXX

Kesä ei koskaan ehtinyt meille
joille hämärä oli hiljaista ja lehdet irtosivat puista
minulla on nyt
yöttömien öiden kesäillat ja farkkujen vasemmassa takataskussa
erään rakkauden sirpaleet
jotka löytäjä saa pitää

Vapaapäiviä ja hymyjä

voitaisko jäädä tähän
kiivettäis tuohon kalliolle
kateltais aurinkoa ja

syötäis niitä torilta ostettuja sulaneita jätskejä
toistemme sormista

tiiätkö, miten asiat on joskus ihan hyvin?

CCXIX

Sataa jo sisään 

psykologisesti kyseenalaista
että yritän unohtaa muistamalla jonkun muun

aamukasteella kirjoittaisin rappusillesi
miten ikävöin edelleen eniten

En mieleen saa enää miten sun ihosi menikään

(Vesala & Elastinen: En tunne sua)