CCXLII

Sinussa on vahattu taivas
puremia pakkasesta
sulaveden purot ja aamuauringon säteet

tuoksu kuin koti ja silmät
heijastavat kaikki tärkeät vastaukset
joita minä kysyn uudelleen ja uudelleen
melkein hengittämättä

Vaarallista

sinä
kun katsot noin
ja minä
kahden viinilasillisen jälkeen

CCXLI

aamulla
kosteat silmäkulmat muistaa
mihin ilta loppui
mistä alkaa ikävä

CCXL

onko sen enempää oikein

rikkoa sydämiä

vahingossa

Mahdollisuuksien avaruus

suojeletko sinä minua
meitä
kasvojen menettämiseltä

*

emme tapahdu tyhjiössä
meidän välillä on jännite
rakkausavaruus

*

jätä kätesi siihen
enkä minä tiedä
miten hengittää

CCXXXIX

tuon katseen jälkeen
en osaa enää muuta kuin huokauksia
ja jättää käteni tähän

CCXXXVIII

katsotko aina kaikkia noin
näetkö
miten paljas sydän sykkii

Rakkauden käyttöohje

Lue ohje huolellisesti ennen rakastumista.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka rakkautta käytetään, miten sitä säilytetään, ja mitä mahdollisia haittavaikutuksia sillä voi olla. Säilytä ohje myöhempää tarvetta varten.

1.  Mitä rakkaus on ja miten sitä käytetään?

Rakkaus on yhtäältä syvää kiintymystä ja toisaalta aivokemiaa. Rakkautta käytetään säästelemättä, iloiten, toivoen, lohduttaen, luottaen, pyyteettömästi, toista ajatellen ja suurella sydämellä. Rakkauden töissä ei ole ikärajaa.

2. Ajaminen ja koneiden käyttö

Vastarakastuneilla voi ilmetä tilapäistä heikentynyttä ajokykyä (kts. Mahdolliset haittavaikutukset), mutta pitkään jatkuneen rakkauden käytön ei ole raportoitu vaikuttavan ajamiseen tai koneiden käyttöön.

3. Säilytys

Rakkauden säilyttämiseen tarvitaan tahtoa ja tekoja, lempeää puhetta ja intohimoa. Rakkaus tarvitsee kasvaakseen riittävästi happea ja tilaa, mutta tärkein kaikista on hyväksyvä läsnäolo.

4. Mahdolliset haittavaikutukset

- ajoittainen huimaus tai heikko olo

- voi aiheuttaa myös tilapäistä ruokahaluttomuutta tai unettomuutta

- näkö- tai aistiharhat (esim. vaaleanpunaisuus, pumpulisuus)

HUOM / OBS

Rakkaus vahvistuu vain käyttämällä.

Enkä minä kuitenkaan soita

sillä jälkeenpäin

minusta ei lopulta ollut
kuin laskuhumalassa
toivomaan
että et sittenkään olisi mennyt

jälkeenpäin
minä en lopulta enää
osannut kuin ihmetellä
miten

CCXXXVII

Entä kaikki ne aamut
jolloin heräsimme yksin
mutta toisiamme ajatellen